Reetta Vuokko-Syrjänen
Kirjailija, kriitikko
"Kirjoittajana olen kiinnostunut erityisesti tekstin psykologisesta tasosta. Suuri osa tuotannostani käsittelee tavalla tai toisella identiteetin rakentumista tai sen horjumista. Teksteissäni on yleensä myös yhteiskunnallinen ulottuvuus: tieteiskirjallisuus on minulle tapa kommentoida tämän hetken kehitystrendejä kärjistämällä niitä mahdollisessa tulevaisuudessa – kysyä siis: Tätäkö te ihan oikeasti haluatte?"
Olen tamperelainen kirjailija ja kriitikko, sekä Suomen Kirjailijaliiton ja Pirkkalaiskirjailijoiden jäsen. Kirjoitan sekä pitkää että lyhyttä proosaa, kirja-arvosteluja ja kirjallisuusalaan liittyviä artikkeleita. Olen voittanut vuoden parhaalle suomenkieliselle tieteis- tai fantasianovellille myönnettävän Atorox-palkinnon vuosina 2020, 2021 ja 2024.
Esikoisromaanini Syntykeho, eli miten juosta pakoon ilman jalkoja ilmestyi Osuuskumma-kustannukselta kesällä 2022. Novellieni tapaan se on vahvasti yhteiskunnallinen tieteistrilleri, mutta yhtä aikaa aiempaa tuotantoani viihteellisempi. Maailman synkistyessä koen tärkeäksi, että kirjallisuus voi tarjota pakopaikan, vaikkapa sitten vuoden 2466 holo-ohjelmoijien ja hakkereiden värikkäässä maailmassa. Novellikokoelmani Mahdottomien kukkien puutarha (2023) laajentaa samaa maailmaa.
Uskon, että jokainen tarina ansaitsee tulla kerrotuksi. Siksi ohjaan luovan kirjoittamisen kursseja ja työpajoja kaiken ikäisille. Olet tervetullut kursseilleni koska tahansa!
Olen toiminut mm. Kosmoskynä-lehden päätoimittajana. Kriitikkona keskityn itse erityisesti arvostelupalstoilla marginaaliin jääviin kirjallisuuden lajeihin, kuten spekulatiiviseen lasten- ja nuortenkirjallisuuteen. Olen Suomen arvostelijain liiton jäsen.
Nautin erityisesti novelliantologioiden toimittamisesta, mutta kustannustoimitan myös pitkää proosaa. Toimittajana minulle tärkeintä on auttaa kirjoittajaa hiomaan esiin tekstinsä ydin, kirjoittajan omaa ääntä hukkaamatta.
Spekulatiivisuus tarjoaa kirjoittajalla työkaluja, jotka tiukassa realismissa pysyminen rajaisi pois. Meidän todellisuutemme ilmiöiden tarkasteleminen spekulatiivisessa kontekstissa antaa mahdollisuuden tutkia tuttuja ongelmia uusista näkökulmista, irrallaan vakiintuneesta. Kirjoittaminen onkin siis minulle tapa yrittää ymmärtää maailmaa ja ihmisyyttä koko sen käsittämättömässä kirjossa.